Esimerkkejä sairauksista erityisruokavalioiden taustalla

Ruoka-aineallergia

Ruoka-aineallergiselle tarjotaan tarvittaessa erityisruoka, joka ei sisällä allergisoivaa ruoka-ainetta. Tarpeen määrittelyssä tulisi huomioida seuraavat asiat:

• Jos oireet ovat vain hyvin lieviä (esim. lievä suun kutina), ruoka-ainetta voi nauttia oireiden sallimissa rajoissa. Varmuuden vuoksi välttämisestä ei ole terveydellistä hyötyä.
• Jos ongelma ratkeaa jättämällä sopimaton ruoka-aine lautaselle ja nauttimalla muut perusruokavalion mukaiset aterian osat, erityisruokavaliota ei ilmoiteta.
• Jos allergiaan liittyy vakavan allergisen yleisreaktion (anafylaksia) riski, allergisoivaa ruoka-ainetta vältetään aina.
• Jos oireet ovat muuten niin voimakkaita, että ne esim. häiritsevät selvästi koulu- tai työpäivää, allergisoivaa ruoka-ainetta on perusteltua välttää.

Ruokapalveluissa tarvitaan aina tieto siitä, vältetäänkö allergisoivaa ruoka-ainetta ainoastaan raakana vai myös kypsennettynä. Lisäksi tulee täsmentää, jos ”saattaa sisältää…” -merkittyjä tuotteita on sallittua käyttää.

Keliakia

Keliakia on pysyvä sairaus, jonka ainoa hoitokeino on elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Tällöin ei käytetä vehnää, ruista eikä ohraa. Gluteeniton kaura lähtökohtaisesti sopii. Gluteeniton ruoka on tarkoitettu ainoastaan keliaakikoille; muissa tilanteissa gluteenin välttelystä ei ole terveydellistä etua.

Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS)

Ärtyvän suolen oireyhtymässä ongelmana ovat toiminnalliset suolistovaivat eli niiden taustalla ei ole elimellistä sairautta. Tästä huolimatta oireet voivat olla voimakkaita ja haitata päivittäistä elämää. Tyypillisiä oireita ovat suolen toiminnan vaihtelu, ripuli, ummetus, kaasun kertyminen, ilmavaivat ja vatsakipu. Ärtyvän suolen oireyhtymää epäiltäessä on tärkeää hakeutua lääkärin vastaanotolle vakavampien sairauksien poissulkemista varten. Mikäli diagnoosiksi vahvistuu IBS, oireita usein voidaan lievittää ruokavalion avulla. Sastamalassa on tarjolla Fodmap-rajoitettu ruokavalio, joka on tarkoitettu IBS-oireiden lievittämiseen. Toiminnallisissa vatsavaivoissa, joissa ei löydy keliakiaa, suosittelemmekin mieluummin Fodmap-ruokavaliota kuin gluteenitonta ruokavaliota. Fodmap-ruokavalio on melko monimutkainen ja se kannattaa käydä läpi ravitsemusterapeutin kanssa – lähetteen voi pyytää lääkäriltä tai terveydenhoitajalta.

Neuropsykiatriset syömispulmat

Joskus erityisruokavaliossa ei ole kyse yksittäisistä ruoka- tai ravintoaineista, vaan vaikkapa ruoan rakenteesta tai lämpötilasta. Syömistaidot eivät ehkä kehity samoin kuin muilla saman ikäisillä lapsilla. Valikoiva syöminen voi johtaa kasvun taittumiseen, mikä huomataan kasvukäyriä seurattaessa. Myös näissä tilanteissa lasta pyritään tukemaan tarjoamalla sopivaa ruokaa ja miettimällä yhdessä keinoja syömistaitojen kehittämiseen. Tarvittaessa voidaan pitää yhteistyöpalaveri, johon osallistuvat tilanteen mukaan perhe, päiväkodin tai koulun edustaja, terveydenhoitaja tai ravitsemusterapeutti ja tarvittaessa myös ruokapalveluiden edustaja.

Alle 1-vuotiaiden ja pienten taaperoiden erityistarpeet

Alle 1-vuotiaiden ruokavalio toteutetaan ravitsemussuositusten mukaiset rajoitukset huomioiden: mm. suolaa ja lehmänmaitoa ei käytetä. Lisäksi ruoka on sosemaista. Vielä ensimmäisen syntymäpäivän jälkeenkin pienen lapsen syömistaidot kehittyvät yksilöllisesti, eikä lapsi välttämättä osaa syödä täysin normaalirakenteista ruokaa. Lapsen ruokavaliosta kannattaa jutella päiväkodin hoitohenkilökunnan kanssa, joka huolehtii sopivan ruoan tilaamisesta ja tarjoamisesta.